sunnuntai 10. huhtikuuta 2011

Harju, 09.-10.04.2011

   Brankkari, cave, lauantai- aamu 09.04.2011. Ossi, Anni ja minä aamuväännöillä kotiluolassa. Ulkokiipeilystä oli aikaisempina päivinä puhetta, kenties kevään ensikiipeilyt Louhoksella? Aamuinen sää oli harmaa, kostea fiilis muutenkin. Tähän sisätouhuunko on tyytyminen, tuumimme.
   Vielä mitä. Äkillisesti ikkunasta tulvivat valonsäteet antoivat toivoa, kertoivat auringosta. Ulos on päästävä! Saimme eri lähteistä ristiriitaista dataa Louhoksen tilanteesta, siis kuivuuden suhteen, ja mietimme, josko olisi vähintäänkin lähdettävä tarkastamaan tilanne. Ossi heitti kuitenkin ilmoille ajatuksen, josko menisimme Peruskivelle, ja extreme- hengessä yöpyisimme 12c:n alla. Ei hassumpi vaihtoehto, onhan boulderointi aina kuitenkin boulderointia!
   Soitto suurmestari Juikelle, pädien lainaus onnistuu. Kaikki koteihinsa pakkaamaan rinkkoja, se on menoa nyt! Lähtö koitti Eräpolulta klo. 14. jälkeen, kulkuvälineenä Annin Puuma, mallia 106. Todellinen tila- auto, kolme ihmistä rinkkoineen ja muine tarvikkeineen, plus 2 pädiä, eikä tehnyt ollenkaan tiukkaa, kuten seuraavasta parista kuvasta näkyy. Tai no, ei meillä etupenkkiläisillä ainakaan ahdasta ollut.


"Kyllä se Ossikin tuolla takapenkillä on."
                

   Eväät Lapinpolttajan Siwasta, Voikkaalta pädien nouto, ja ei muuta kuin Harjuun. Paikoitellen melkoista lumessa kahlausta, mutta matka ei onneksi ole pitkä. Suoraan autolta Peruskivelle, reput pois selästä, pädit levälleen ja miehet sekä naiset kiveen kiinni. Tiukkaakin tiukempaa vääntöä muutama tunti, kuvien räpsimistä, turinointia. Jokainen toppasi vähintään pari reittiä, Ossi ehkä ylsi vielä hieman parempaan. Itselle muodostunut ongelmaksi kiveltä alas pääseminen, huh mitä touhua, kun ei tajua sitä alaspäin kiipeämistä sitten millään. Ja kavereilla oli kivaa, kun meikäläinen ruikuttaa siellä kiven päällä. :) No, kyllä sieltä aina loppujen lopuksi jotenkin laskeuduttiin, sanoisinko, että epäröivällä varmuudella.

"Puomilla. Kamat kantoon ja kivelle."

c. Ossi Tapanainen

c. Ossi Tapanainen


c. Ossi Tapanainen


   Auringon osoittaessa laskemisen merkkejä, päätimme suunnata leiripaikalle, nälkäkin alkoi jo kaikkia vaivata. Aikamoiseksi pohraukseksi loppumatka sitten osoittautuikin, puolisen kilsaa, joka askeleella polvea myöten hankeen. Kunnialla selvittiin, 12c "luola" osoittautui mainioksi leiripaikaksi. Heti tunnin mittainen puusavotta käyntiin, hyvinhän sitä valmiiksi kuollutta ja kaatunutta puuta loppujen lopuksi löytyikin, poltettavaa jäi vielä aamuksikin. :) 
   Nälkää ei tarvinut nähdä, oli makkaraa, pekonia, lihapiirakoita, jauhelihapihvejä, cheddarjuustot ja muut höysteet päälle. Syötiin, voi että me syötiin. Oli mukava istua pimeässä metsässä nuotion loisteessa, pitkästä aikaa. Tai no, vuodenvaihteen tienoilla kai viimeksi, ainakin minulle se on pitkä aika. Itse nukkuminen meni kuivissa ja lämpimissä oloissa. 3 ihmistä, 4 makuupussia, 5 makuualustaa, plus 2 pädiä ja tyynyt. Pärjäiltiin. Hätäsee.

"Kotiluola 12c."

"Flames ´n sparks."

   Aamulla nukuttiin pitkään, yhdeksän maissa viimein viitsimme kömpiä makuupusseista ulos. Nuotion elvytys, ja lihapiirakat sekä makkarat huiviin. Ja sitten, yllätys yllätys, Peruskivelle! Pari tuntia vääntöä, ja sormenpäistä alkoi loppua motivaatio. Kamat kantoon, autolle, pädien palautus, ja Mäkkäriin. 4 hampurilaista huiviin, ja kotiin. Ihan mahtava viikonloppu, kiitos kaverit, Anni ja Ossi. Tää tehdään uusiksi. Ja monesti.

"Tiedättekö, mikä on näissä reissuissa aina parasta? Kuuma kylpy kun kaikki on ohi."

Lisää aiheesta Annin blogissa.



                             













Ei kommentteja: